Forever

Reenailin sitte tatuoinnin suunnitteluu. Toteutus ei oo iha suunnitelmien mukanen mutta saapahan ainakii kuvan siit mitä oon hakenu. Eli yhistelin enkun kielisii sanoja ja tota ikuisuuden merkkii ja tommone synty pienen suunnittelun jälkee:) Toivottavasti tyksitte! Aattelin jatkaa näitten suunnitteluu heti ko tulee uus inspis. Sitte suunnitelmii tänne?

Katseet kenttään

Heijjj jess! Nyt o pakko hehkuttaa vähä tännekkii et nyt on tavote saavutettu:) Päästiin sitte ton upeen porukan kaa taistelemaa Suomen mestaruudesta leirille 2012. Tän viikon sunnuntaina lähtee viikon mittane kova tappelu. Tähä asti on ollu tavotteena päästä kilpasarjaan, se oli tavote iha talvesta asti. Nyt viimeset pari viikkoo ollaa pelattu, reenattu ja tsempattu kovempaa ko koskaan! Tuskien taivalta ja taistelua ja nyt se on saatu se mitä ollaa reilusti yli puol vuotta haettukkii!! Pirskeet heti pelin jälkee oli aika äänekkäät ja ne jatku aina kentältä pelibussiin asti ja stereot senkus soi! Se tunne, kun saavuttaa jotain, mikä on pyöriny mielessä niin kauan..... Kyllä se on siinä vaiheessa maailman paras fiilis! Kaikki se hyppimine ja hurraamine ja iloitsemine. Kaikki se minkä ettee on tehty töitä on nyt vihdoi meijän! Tää fiilis jatkuu aina seuraaviin saavutuksiin asti ja siitä viel pidemmälle. Seinäjoelta otetttiin voitto ja Seinäjoelle palataa sunnuntaina hakemaan lisää saavutuksii ja lisää hienoi fiiliksii! Meikä palaa takas juurillee Pohjanmaalle ja sinne on hyvä päättää pesisleirit ja siirtyy B:tyttöihin. Ei tää vielä tähän lopu, mut meininki on katossa täl hetkel. Nyt vaan keksittymine jokaisee palloo, jokaisee tilnateesee ja jokaiseen onnistumiseen, nii hyvä tulee ;)

"Katseet kenttään, et kulmassa käännä selkää
vaan taistelet silmästä silmään,
ota aina vastaan kaikki minkä saat!"

- Poju, katseet kenttään

Viikkojen viemää ja mökkielämää

Vooooooooooooooiiii vitsi tätä kesää! Suurin osa ajasta menee pesiksen parissa ja sukulaisii ja muita muruja tapailles. Aikaa rakkaimpien kaa pittäis saaha järkkäiltyy ja leirikii puskee uhkaavasti päälle, joten elokuvaillanvietotkii jää viimesille viikoille. Lukion kirjojenhankinta jää iha hilkulle, onneks on vanhempii kavereita ja heilt löytyy tärkeimmät opukset näin alkuun. Nyt ois korkeee aika hankkii niitä vihkoja, ja koska lupasin ottaa ihelleni projektiks päälystää tai ainkii merkata jotenkii kivasti kaik vihot^^ vähä persoonallisuutta lukioajoille? Voisin sit vaik postailla tänne niit valmiita?

Rakkaan lajin kanssa on ollu kauhee rumba viimeset kaks viikkoo. Kovaa ottelujaksoo ja tiukkaa reeniohjelmaa. Siihen päälle tavanomaset velvollisuudet eli juniorituomarointii ja mainosten jakeluu. Nyt on aika vetää päivän verran henkee ja asettuu mökille saunomaa ja juomaa aamukahvi laiturilla, samal ko aurinko vähitelle herättelee tätäkii maailmaa uuteen päivään uuelleen ja uuelleen. Saunan jälkee meikä tyksii jäähä takan etee juomaa limsaa ja olee hetke iha hiljaksii. Illal sit syyää hyvi ja lyyää korttii porukalla. Innokkaana valokuvaajana tyksin mökil siit ko luonnost saa otettuu nii taiteellisii kuvii. Välil sinne voi heittää jotain omaa pientäkii mukaa ja vähä väkertaa jotai mitä ei kaupungis saa luotuu :D Se täytyy tunnustaa, et rankan päivän jälkee ei aina innosta mettää lähtemine, mut kyl se sit on sen arvosta ko ei kaiken maailman kaupungin äänet kuulu joka ikkunasta. Tätä voikii iha nimittää rauhallisuuden tyyssijaks. Koht sitte takas kaupunkii ja järkkäilee uusii kuvioita ja menoja. 

Matkaan käyn(kö)?

Elämähän on matka. Matka, joka alkaa ensimmäisestä muistosta ja päättyy viimeiseen. Matka, jonka varrella syntyy enemmän ja enemmän muistoja. Matka, jonka aikana opimme enemmän. Matka, jossa ihmisä tulee ja menee, kavereita ilmestyy ja hälvenee, ystäviä tulee ja pysyy. Ystävät jakavat matkan, tekevät matkan ja kulkevat sen yhdessä loppuun asti jättämättä ketään jälkeen. Matkalla on polku ja se haarautuu monessa kohdassa. On jokaisen oma asia pättää, kumpaan suuntaan risteyksessä kääntyy. Matkalla tulee esteitä, joita ei aina voi ylittää yksin. Matka on pitkä ja kivinen. Se aiheuttaa arpia, se raapii itseluottamusta ja se iskee mustemia. Mutta elämstä, matkasta, tekee itse vaikean itselleen. Vain matkaaja itse voi väistää kivet, katkaista raapivat oksat ja kiertää syvät ja tummat vedet. Matka on vaikea, upea, ihana, matka kuljetaan hyvässä seurassa, turvassa.


Tällästä herkistelyä tälläkertaa!!

Kahvittelua

Jepjepjejp, vähän aikaa ilman kunno kahvii apnee kaipaamaa kaunista kupposellsita aamulla :D Meikä on nyt jo kolmatta vuotta kahviaddikti  ja siit saa kyl kuulla joka kerta ko kahvii juo... Mut miu mielestä kahvittelusta saa iha hienoi kuvii ja täs muutamii:)